Pienistä puroista kasvaa suuri joki

Uskon sitkeästi, että jokaisen pienet teot vaikuttavat kokonaisuuteen. Mutta uskon myös, että pieniä tekoja tulisi kannustaa, jos halutaan ohjata ihmisten toimintaa. Yksi pieni asia on kierrätys. Se on asia, joka on moniulotteinen ja sen vaikutusta on vaikea arvioida. Yksi suuri kysymys on kannattaako kierrättää, jos se lisää jätteenkeräykseen liittyvää liikennettä.

Uudessa-Seelannissa asia on ratkaistu joka kaupungissa hieman eri tavoin. Woodsien luona Geraldinessa on tietyt viikonpäivät, jolloin kadun varteen jätetään tyhjennettäväksi joko punainen, keltainen tai vihreä roskalaatikko. Käytäntö tuntui työläältä, koska asukkaan pitää muistaa viedä laatikot ulos oikeana päivänä, mutta toisaalta kierrätys on helppoa, koska roska-astiat ovat aina kotona.

Taurangassa saa itse valita mikä firma hoitaa roskat ja tiistait ovat ainakin meidän kadullamme ihmeellistä roska-autojen rallia, kun alueella käy monta eri firmaa hakemassa asiakkaidensa roskat (niin bio- kuin kaatopaikka). Muut kierrätettävät tulee itse viedä kierrätysasemille. Meillä ei ole roska-astiaa, vaan maksamme 2,5 nzd/pussi roskistamme. Se hieman motivoi erittelemään kierrätettävät ja viemään ne (ilmaiseksi) pois itse. Mutta en ole aivan varma onko kokonaisuuden kannalta järkevää, että ajan parin viikon välein jäteasemalle pahvien, parini, lasien, metallin ja muovipullojeni kanssa.

Toinen jatkuvan ihmetyksen aihe on uusiseelantilaisten tapa säätää (minun mielestäni) väärässä paikassa. Yksi ärsytyksen aihe on kuuman veden surkea paine. Olen monta kertaa miettinyt suihkussa miksi niin monessa paikassa täällä ei ole investointu hieman parempiin laitteisiin vaan mieluummin maksetaan enemmän suurempana energia- ja vesilaskuna koska suihkussa menee tupla-aika.

ANZAC

Tämä viikonloppu on ANZAC-viikonloppu. Toisin kuin Suomessa, jossa harkitaan kaikkien pyhien siirtämistä viikonloppuun, täällä pyhät siirretään maanantaille, jos ne sattuvat muuten osumaan viikonloppuun. Oikea ANZAC-päivä on lauantai, mutta myös maanantai on vapaa. Samoin tehdään kuningattaren syntymäpäivän kanssa, joka on kesäkuun alussa.

ANZAC on lyhenne Australian and New Zealand Army Corps, joke lähetettiin Eurooppaan ensimmäiseen maailman sotaan. En tunne historiaa tarpeeksi hyvin jotta voisin kunnolla kommentoida, mutta jotenkin silti hämmennyn siitä miten iso asia ANZAC on täällä. Sen kunniaksi on mm. keksejä ja "the red poppy", eli unikkorintaneula, jolla muistetaan kaatuneita sotilaita.

Rohkenen väittää, että monille ANZAC merkitsee lähinnä pitkää viikonloppua ja tällä kertaa ainakin tälle alueella on ennustettu erittäin kaunista säätä, joten mikäs sitä on viettäessä.

Viikonlopun kunniaksi myös pihan mandariinipuu on alkanut tuottaa hedelmiä:

Talvi lähestyy

Pari viimeistä päivää ovat muistuttaneet minkälaista on asua talossa, jossa ei juurikaan ole eristeitä. Yölämpötilat ovat pudonneet alle 10C, joka kuulostaa edelleen suhteellisen korkealta, mutta ei ole, jos sisälämpötila on sen seurauksena vain pari astetta enemmän. Onneksi aurinko lämmittää vielä päivällä ja edelleen lämpötilat nousevat 17-20C ja lämmittävät taloa.

Talven kylmät yöt hieman pelottavat, mutta onneksi päivät ovat silti yleensä aurinkoisia, joten eiköhän siitäkin selvitä "oikealla vaatetuksella", kuten Suomessa on tapana sanoa. Äidin tekemät villasukat olen jo kaivanut esiin, mutta pitää ehkä vielä käydä ostamassa lämpimämpi yöpuku :)

Muutin viime viikonloppuna uuteen paikkaan ja riemukseni täällä on feijoa-puu pihalla. Feijoa on hedelmä, jota en ennen tuntenut, mutta siitä on nopeasti tullut yksi suosikeistani. Feijoa on guavan sukulainen, vihreä, sitrusmainen, mutta hieman makea ja pehmeä hedelmä, jonka voi syödä kiivin tapaan lusikalla (tosin minulle selvisi äskettäin, että keltaiset kiivit voi syödä kuorineen). Olen googlaillu ja kokeillut erilaisia reseptejä ja voin kertoa, että se sopii hyvin mm. feijoa & apple crumbleen ja feijoa-hunaja smoothieen.

Feijoa matkalla masuun.

Bay of Islands

Pääsiäinen vilahti nopeasti ohi kauniissa Bay of Islandsin maisemissa. Alue on tunnettu siitä ettei siellä ole ollenkaan talvea ja se on erittäin vihreä ja siitä tulikin yksi suosikkialueistani saman tien. Koska reissuja on kivoja muistella jälkikäteen katselemalla valokuvia, tässä muutama.

Kaunis pieni poukama Kerikerissä

Alue on tunnettu delfiineistään, joten oli pakko käydä delfiiniristeilyllä - ja kyllä kannatti :)

Uuden-Seelannin suurin kauri-puu, jonka arvioidaan olevan n. 2300 vuotta vanha.

Puuhailua

Odottavan aika on pitkä ja niin on nytkin kun odottelen vastauksia työpaikoista. Onneksi olen onnistunut keksimään itselleni kaikenlaista puuhaa. Löysin paikallisen astangajoogapaikan, ja stressin aiheuttama kehon jännitystilat ovat pikku hiljaa aukeamassa sen avulla.

Liityin myös Meetup-sivuston kautta erilaisiin ryhmiä, jotka mm. kokoontuvat puhumaan espanjaa keskenään ja järjestävät erilaisia iltoja yhdessä. Suosikkini on Active Tauranga, jossa järjestetään erilaisia aktiviteetteja, kuten kävelyjä, vaelluksia ja maastopyöräilyjä. Ryhmät ovat erittäin mukava tapa tavata uusia ihmisiä ja samalla tehdä jotain kivaa.

Perusarjen katkaisee onneksi tällä viikolla myös pääsiäinen. Olen lähdössä kauniiseen Bay of Islandiin pohjoiseen. Suunnitelmat eivät ole ihan vielä täysin varmat, mutta ainakin veneilyä kauniissa maisemissa ja delfiinien katselua on luvassa. Myös pieni pala Suomea (tai ehkä oikeastaan Venäjää) on luvassa pashan muodossa, se on parhaillaan tekeytymässä jääkaapissa - saa nähdä miten se onnistuu, jouduin hieman soveltamaan reseptejä maitorahkan ja muiden apuvälineiden puutteessa.

Hyvää pääsiäistä kaikille!