Niin Uudessa-Seelannissa kuin Suomessa halutaan ajatella, että "naisten asema on täällä yksi maailman parhaista". Saivathan naiset ensimmäisenä maailmassa äänioikeuden Uudessa-Seelannissa ja Suomessa ensimmäisenä Europaassa.
Työelämässä naisilla täällä tuntuu olevan samat haasteet kuin Suomessakin. Naisinsinöörejä halutaan teoriassa, mutta silti monet miehet tuntuvat ajattelevan ettei kaikki insinöörien hommat sovi naisille. Erityisesti tämä on tullut vastaan tuotannossa. Johtunee osittain siitä, että täällä ollaan valovuosia Suomea jäljessä työturvallisuudessa ja järjestelmällisyydessä. Esimerkkinä Suomessa en kertaakaan miettinyt työpaikalla "miksi tuossa ei ole kaidetta, tosta voisi tippua aika helposti". Yksi syy on paikallisten "can do" ja "do it yourself" -asenne. Eli ajattelutapa, että jokainen pystyy kyllä tekemään (usein soveltamalla) lähes kaikkea. Täällä on nyt menossa tehtaan vuosihuolto ja jo nyt on tapahtunut kaksi suhteellisen vakavaa työtapaturmaa - syynä pelkästään väärien välineiden käyttö ja huolimattomuus.
Tällä viikolla kuulin ensimmäisen omalta kannalta positiivisen uutisen. Firman toimitusjohtaja kirjoitti siitä miten huolestuttavaa on naisjohtajien vähäinen määrä ja se, ettei naisjohtajia ole edes näkyvissä "in the pipeline". Hän painotti, että asialle on tehtävä jotain ja jatkossa rekrytoinneissa olisi pidettävä asia mielessä. Saa nähdä tuleeko se näkymään mitenkään.
Viikonloppuna voin hetkeksi unohtaa vakavat asiat, sillä luvassa on vaihteeksi hieman vauhdikkaampia suunnitelmia: menemme lauantaina työporukalla laskemaan pari koskea, purjehtimaan Rotoiti-järvelle sekä kuumiin lähteisiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti