Kolme päivää takana kartonkitehtaassa ja tietämykseni paperiteollisuudesta on moninkertaistunut. Rehellisyyden nimissä se johtuu suurelta osin siitä etten aikaisemmin tiennyt paljoa, mutta myös siitä että minulla on kärsivälliset ja osaavat opettajat. Ensimmäiset päivät ovat olleet lähinnä eri osastoihin tutustumista, mutta tänään pääsin jo mukaan uuden tuotteen koeajoon. Heti selvisi ettei elintarvikkeisiin tarkoitetun kartongin tekeminen ole aivan niin helppoa kuin luulisi. Haasteita siis riittää, mutta ainakin toistaiseksi uskon niiden olevan mieluisia.
Kahvihuoneen keskustelujen perusteella olen myös vakuuttunut siitä, että olen firman parhaalla osastolla. Meillä on upea esimies, jota kaikki kehuvat, ja osaava tiimi. Olen siis erittäin hyvissä käsissä ja kaikki ovat ottaneet minut erittäin hyvin vastaan.
Suurin haaste on ollut työvaatteet. Valtaosa tehtaan n. 250 työntekijöistä on miehiä, joten vaatteet alkavat miesten M koosta (jonka sisään sopisi kaksi minun kokoista naista) ylöspäin. Olen kuitenkin saanut tehtaan muilta naisilta selville, että XS-kokoja on saatavilla, jos osaa pyytää oikeilta ihmisiltä. Joten sekin pieni ongelma ratkennee pian.
Huomenna olen menossa Scion-instituuttiin vierailulle. Scion on erikoistunut paperiteollisuuden ongelmien tutkimiseen, ja tilaisuus on räätälöity alalle vasta tulleille insinööreille, joten luvassa pitäisi olla hyvä tietopaketti alasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti