Pieniä eroja

Muistan kun joku kertoi joskus, että uudessa työpaikassa huomaa ensimmäisen kahden viikon aikana outoudet ja asiat jotka voisi tehdä paremmin. Tämä pätee varmasti myös kun muuttaa uuteen paikkaan. Pienet erot osuvat aluksi silmään, kunnes niihin tottuu ja niistä tulee vain osa elämää.

Toivon etten ikinä ehdi kyllästyä tai edes tottua näihin upeisiin maisemiin vaan muistan aina jaksaa arvostaa niitä. Uuden-Seelannin kauneus löytyy kuitenkin lähinnä kaupunkien ulkopuolelta. Pari poikkeusta kuitenkin löytyy. Yksi niistä oli Christchurchin (tästä lähtien Chch) vanha kaupunki. Valitettavasti se tuhoutui lähes täysin muutama vuosi sitten erittäin voimakkaissa maanjäristyksissä. Kävin tapaamassa kaveriani Chchssa ja hän vei minut katsomaan keskustaa. Paikkaa ei tunnista enää ja siellä on tällä hetkellä todella vaikea suunnistaa, koska kaikki maamerkit ovat sortuneet tai purettu. Jälleenrakennus on kovassa vauhdissa ja arvion mukaan paikka alkaa taas muistuttaa kaupunkia 20-30 vuoden sisällä. Tällä hetkellä keskusta on lähinnä tyhjiä kenttiä (joka muuten tekee kävelemisestä aika helppoa kun ei ole taloja estämässä näkyvyyttä), mutta jotta ihmiset eivät täysin hylkäisi keskustaa on sinne rakennettu mm konteista pieniä ostoskeskuksia ja joka puolella on pieniä tilataideteoksia. 

Yksi keskustan tyhjistä kentistä, joka odottaa uusia rakennuksia.  

Yksi taideteoksien teemoista on kirahvi. Erilaisia maalattuja kirahveja löytyy useamman kadun kulmalta.

Ajaminen vasemmalla puolella tuottaa vielä hieman vaikeuksia, mutta on yllättävän helppoa jos tiellä on muutakin liikennettä. Luulenkin että perustilanteet oppii nopeasti, mutta haasteena ovat äkkitilanteet. Yksi ärsytyksen aihe ovat tuulilasinpyyhkimet, jotka sijaitsevat vilkun kanssa väärinpäin. Olenkin useaan otteeseen "vilkuttanut" pyyhkimillä, varsinkin Chchin nopeatempoisessa liikenteessä.

Seuraavana pidempi autoreissu on joulun jälkeen eteläsaaren pohjoisosaan, Nelsoniin. Pysähdyn matkalla yhdeksi yöksi Hamner Springsissä ja nautin samalla kuumista lähteistä, koska vuoristoteillä ajaminen jännittää hieman ja muuten matkaa tulisi n 6-7 h. 

Ensi viikolla pääsenkin taas nauramaan paikallisille, jotka kuuntelevat "White Christmas" -biisejä keskellä kesää. En tiedä voiko suomalainen ikinä tottua täysin kesäjouluun, mutta en todellakaan aio valittaa jos aurinko paistaa :)