Taas kerran kiva viikonloppu takana. Tosin taisin tällä kertaa vähän “overdo it”, sillä olin sunnuntai-iltana aivan poikki. En ehtinyt viikolla käydä kuin kerran joogassa, joten tuntui siltä että oli pakko mennä lauantaiaamuna. Taas kerran muistin miksi kannattaa mennä joogasalille, eikä vain treenata kotona. Osaavat ohjaajat näkevät heti miten asentoja kannattaa korjata ja huomaavat milloin on aika ottaa uusia asentoja harjoitukseen mukaan.
Lauantai-iltapäivällä lähdin iltavaellukselle ja saavuin kotiin klo 22. Olin melko poikki pitkän päivän jälkeen. Sen huomasi vielä sunnuntaiaamuna, jolloin olin sopinut meneväni filipiinolaisen työkaverini kanssa kävelylle Rangitoton tulivuorisaarelle. Vaikka väsymys hieman painoi, oli silti ihana päästä kaupungin hulinasta puolen tunnin lauttamatkan päähän. 600 vuotta nukkuneen tulivuoren jäljet näkyivät saarella vieläkin. Saari on täynnä isoja, todella kevyitä, mustia vulkaanisia kiviä. Päivälämpötila oli n. 20C, mutta musta kivi imee itseensä lämpöä, joten saarella tuntui lämpimämmältä.
Blogissa on todennäköisesti perjantaista pari viikkoa eteenpäin hieman hiljaisempaa, sillä saan odotetun suomalaisen vieraan Espanjasta!
 |
| Lauantaina kävelimme Karekare-rannalle. |
 |
| Auringonlasku Karekarella. |
 |
| Rangitoton mustat vulkaaniset kivet olivat joka puolella saarta. |
 |
| Rangitoton huipulla työkaverini Emelitan kanssa. Pituuseromme on muuten aika suuri - tässä olen aika kumarassa... |
 |
| Nättiä kukkia vulkaanisten kivien keskellä |
 |
| Rangitoton rannikolla oli nättejä poukamia täynnä purjeveneitä. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti